Arki on taas

Nyt varmaan pidätte mua kahjona, hulluna, mielipuolena, daijuna mutta sitäkin dorkempana.
Minusta nimittäin on kivaa, että hullu viikonloppu on viimein ohi, ja että on arki ja elämällä taas jonkinlainen ryhti.

Totta se taitaa olla, että viina on viisasten juoma. Noh, minä nyt en mitään tiukkaa viinaa yleensä juokkaan, joten sananpartta voisi muuttaa muotoon: miedot alkoholijuomat ovat viisaitten juomia.
Ja sit se eilinen superäntyilypäivä ja kaikki. Jaiks.

Tämä arki on tähän mennessä siis sujunut jokseenkin juhlavammin, kuin viikonloppuni, vaikkei mitään erikoista olekaan tapahtunut.Se, ettei mitään erikoista tapahdu, luo tälläiselle tavis-tädille silloin tällöin turvallisen olon. Sitäpaitsi, mies käy tänään ostamassa meille uuden kuivausrummun, kun entinen on jo pitemmän aikaa ollut Bloggerin Veijon kanssa jossain toimimattomuuskamppiksessa, joten se on ihan tarpeeksi erikoista ja eksoottista. Siis se tuleva uusi rumpu.

Aamulla kun luin Hesaria, niin nuorempi kissa tuli siihen lehden päälle makoamaan. Käänsin sivua, ja kissa jäi sinne väliin mukavasti. On siis ihanaa huomata, että tämä kovissa ja karuissa oloissa varhaislapsuutensa viettänyt kissapolo on ottanut meidät perheekseen ja tukipilarikseen.

Äh, tästä mitään tule kun puhelin soi ja työkaverit laulaa.