Romuvarastosta päivää

Huuh, sorvaamossa taaskin taas niin.

Viime yö meni ihmeen hyvin, mitä nyt välillä hätkyilin hereille unista, joissa kuopusta teljettiin selliin tai vastaavaa. Mutta eiköhän tämän eilisen näpistysjutunkin voi kohta siirtää "paska homma mutta tulipa koettua"- arkistoon.

Minuakin muuten eilen varmaan luultiin varkaaksi. Ostettiin tyttöin kera jotain rättejä H&M:stä, ja yhteen huppariin oli jäänyt hälytin kiinni.
Emmehän me toki alkaneet piipittämään kulkiessamme liikkeestä ulos vaan vasta kun olimme menossa Lindexille sisään. Onneksi kerrankin viikkasin kassakuitin oikein huolella juuri siivoamaani lompakkoon (joku hyöty lompakkomeemistäkin siis). Toiset hälärit tuli sitten kun mentiin takasin Henkkaan ja Maukkaan. Sieltä voi siis pölliä kamaa ulos, muttei voi tuoda niitä takaisin sisään.

Jotenkin ihan älyttömän paradoksaalista ja varmaan joskus myöhemmin jopa minua itseäni huvittavaa on, että samaan aikaan kun kuopus pölli tikkarin kaupasta niin kuopuksen iskä oli ostamassa kotiimme kotiteatterijärjestelmää. Tajuutteko, että yritän tässä siis hienovaraisesti rivien välistä vihjaista, että ei meidän lapsen ainakaan köyhyyttään tarvi varastaa;) Okei, toi ei ollut jutun pointti, mutta joku pointti mulla oli, mutta se lähti etsimään kadonnutta Kuulista.

Jaahans. Tein tossa yks päivä siivoojarouvan kanssa diilin, että hän joku aamu siivoaa perusteellisesti tämän työhuoneistoni (2 huonetta + oma vessa), kunhan vaan ensin tyhjennän lattiat kaikesta ylimääräisestä roinasta.
Taitaa olla tämä aamu kauempana kuin uskalsin pelätäkkään. Taas nimittäin tulvii roinaa ovista ja ikkunoista sisään, eikä mun tehokas pirttihirmuilu auta tässä kohtaa yhtään. Hitsit.

Toivotan vielä tässäkin yhteydessä oikein paljon tsemppiä Kauran tosikoisen vehnälatistuskokeelle \o/.