Tämäkin vielä. Vielä tämäkin.

Piti se sitten tämäkin päivä nähdä ja kokea....

Tapasin töiden jälkeen Itiksen kauppahemmetissä kaksi keskiötytärtäni. Ostelimme mitä nyt kukin tarvitsi, jotain vaatteita ja tollasta.

Istuttiin sitten väliaikalimulla vetämässä hermohuikkia, koska tytär I. meni ottamaan kulmalävistyksen (nenässä ja jossain tuolla huulen tietämillä sellanen jo onkin) ja meitä kaikkia vähän jännitti.

Siinä istuessamme tytär A. sai puhelun kaveriltaan, ja hän kertoi näin: "hei mä näin just kun Columbuksen (Vuosaaren kauppakeskus) vartijat talutti pikkusiskoasi ja sen kaveria vartijoiden koppiin...". Heleijaa.

Soitin samanatien kuopukselle ihan muina naisina. Ikäänkuin en tietäisi siis mitään. Kuopus vastasi heti, sanottuaan pari sanaa purskahti itkuun. No minähän olin asioiden edellä ja aavistin mistä oli kyse, mutta kuopuksen toki piti se pusertaa suustaan ulos.
"Me jäätiin N:n kanssa kiinni, kun me varastettiin kaupasta karkkia".

Voi pyhä jysäys. Voi hitto. Voi perhana, etten sanoisi.

Keskustelin saman puhelun aikana kauppakeskuksen vartijan kanssa, joka kertoi mitä oli tapahtunut, ja mitä tulee tapahtumaan.
Annoin tytön henkilötiedot ja kuulin että poliisia siellä nyt ootellaan. Kaikki, ihan pienetkin näpistykset ilmoitetaan poliisille, mikä on aivan hemmetin hyvä asia.
Minä uskon porttiteoriaan vähän yhdessä ja toisessa asiassa, ja uskon että jos nämä ensikertalaiset (ainakin pyhästi haluan uskoa niin) eivät olisi nyt jääneet kiinni, niin kynnys näpistykseen seuraavalla kerralla olisi pienempi, ryöstösaalis suurempi jne.

Nämä pienet typerät tyttöset oli sitten poliisiautolla viety Itäkeskukseen jonnekin nuorten ensikertarikollisten kukkahattutätilään, siis joku sosiaalijuttu, jossa tytöille oli kerrottu mitä seuraamuksia tuollaisesta hölmöilystä on ja tämä täti soitti minullekin ja oli kyllä ihan järkevän oloinen tyyppi. Lähetti tytöt metrolla kotiin keskustelun jälkeen.

Minä olin valmis antamaan kuopukselle vuoden kotiarestia, netti-, telkkari- ja kännykkäkiellon ja ties mitä. Mies oli kuitenkin sitä mieltä, että se vartijat-poliisi-kukkahattutäti oli varmasti ihan tarpeeksi nöyryyttävää, että eiköhän tuo siitä opi, kun kyseessä on kuitenkin ihan kiltti lapsi, joskin hieman rasavilli ja näköjään myös erittäin hölmö paikoin.

Olin myös satavarma, että se kaveri on houkutellut meidän lapsipolon pahuuden teille, mutta mies totesi vaan, että ihan samalla tavalla varmaan sanotaan tosta meidän ipanasta siellä toisessa kodissa. Että ei tässä syyttelyt eikä mitkään muka puolustukset auta. Hölmö on se, joka ehdottaa pöllimistä ja hölmö on se, joka siihen ehdotukseen lähtee mukaan.

Kaikenlaista on vuosien varrella sattunut ja tapahtunut, mutta tämä oli eka kerta, kun lapsi jää kiinni mistään rikollisesta. Rikollisuusneitsyys on nyt siis mennyt ja minua itkettää.
Toivottavasti tämä oli viimeinen kerta. Toivottavasti toi lapsi tajuaa mitä se teki, mitä seuraamuksia siitä oli, ja ennenkaikkea mitä seuraamuksia on sillä, jos ei se ottanut tästä tarpeeksi opikseen.

Tälläistä täällä tällä kertaa. Isä on jo ihan rentona, sanoi että "kaikki kai me joskus hölmöillään". Lapsikin on trauhoittunut, oli kyllä tosi itkuinen ja katuva- istui pitkän aikaa jopa sylissäni, mitä ei kovin usein tapahdu nykyisin. Isommat sisarukset ovat toipuneet. Minulla asian sulatteluprosessi jatkuu.